• Savon Villi Länsi tarjoaa Paljon mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon

    Add a subtitle here.

  • Suonenjoki - Maailman mansikkapääkaupunki

    Vuonna 2020 Suonenjoki juhli 150 vuotta sitten alkanutta taivaltaan. Vuonna 1870 se itsenäistyi keisarillisen päätöksen mukaan. Suonenjoki muuttui kauppalaksi vuonna 1967 ja kaupungiksi vuonna 1977. Nykyisin Suonenjoki on tunnettu ennen kaikkea mansikoistaan.

     

    Suonenjoella asuu reilut 7000 asukasta. Kaupunkiin on toimivat liikenneyhteydet, ja siellä löytyvät hyvät peruspalvelut. Nämä palvelut täydentyvät huomattavasti, kun kevättalvella 2021 kaupunkiin valmistuu uusi monitoimihalli Lintharjun koulun läheisyyteen. Se kattaa uuden uimahallin, liikuntahallin ja kuntosalin. Uimahalliin tulee 25 metrin allas, monitoimiallas, lastenallas, liukumäki, kahluuallas sekä kylmävesiallas. Liikuntahalli on jaettavissa kolmeen erilliseen lohkoon väliseinien avulla. Se pitää sisällään myös kilpailutoiminnan vaatimusten mukaiset futsal ja salibandy-kentät.

     

    Lintharjun ulkoilualue Suonenjoella pitää sisällään ulkoilureittejä, luontopolkuja ja 23-väyläisen frisbeegolfradan. Lisäksi siellä sijaitsee myös Suomen Ladun palkitsema maastopyöräilyreitti. Veneilijöille on käytettävissä vierasvenesatama palveluineen Iisveden Rantapaviljongilla.

     

    Suonenjoen historialle Savon radan valmistumisella vuonna 1899 oli iso merkitys. Junarata haarautui myös Iisvedelle, minne ensimmäinen saha valmistui varsin varhain jo vuonna 1894. Iisvedellä oli varhain yksi Suomen suurimmista sisävesisatamista. Vaikka laivaliikenne on kutistunut, niin sahateollisuus on Iisvedellä edelleen voimissaan. Paikkakunnan mielenkiintoiseen teollisuushistoriaan voi tutustua vaikkapa Kolikkoinmäen työläiskorttelimuseossa.

     

    Suonenjoen historiassa maatalousoppilaitoksella oli iso merkitys. Paikkakunnalla järjestettiin ammattiopetuksen lisäksi lyhytkursseja sekä useita maatalousnäyttelyjäkin. Suonenjoella toimii Suomen kolmanneksi suurin meijeri Osuuskunta Maitomaa. Suonenjoella pakataan maitoa, tehdään voita ja raejuustoa sekä kehitetään uutuustuotteita. Nykyisin paikkakunnan vahvin brändi on mansikka. Silläkin on seudulla pitkät perinteet, jotka ulottuvat aina 1920-luvulle saakka. Elintarvikeala on kehittynyt myös mansikan ympärille. Marjanviljelyn lisäksi Suonenjoella jatkojalostetaan marjoja uusiksi tuotteiksi sekä kehitetään uusia säilöntämenetelmiä. Kesäisin kaupunkiin eloa tuovat ulkomaiset marjanpoimijat, joita saapuu paikkakunnalle tuhansia. Kesätapahtumista suurin on Suonenjoen mansikkakarnevaalit, joita on järjestetty vuodesta 1970 alkaen.

     

    Vanhamäen hyvinvointikeskus tarjoilee virkistys-, juhla- ja kokouspalveluja. Sinne voi pistäytyä myös lounaalle nauttimaan luomuruokaa ja oman tilan antimia. Vanhamäellä toimii myös ratsastustalli, jossa on maneesi. Vanhamäen navetan ylisillä sijaitsee myös Teatteri Lumo, joka on kunnostautunut meillä Suomessa harvinaiseen mustaan teatteriin. Esitykset ovat visuaalisia mustan, fluorosoivien värien ja äänitehosteiden ansiosta. Lisäksi Suonenjoella sijaitsee Sisä-Savon kansalaisopiston toimisto, joka tarjoaa mielenkiintoisia kursseja.

     

    Vauhdin hurmaa voi nautiskella Suonenjoen Urheiluautoilijoiden Ralliraitin RC-radalla sekä Suonenjoen Moottoriurheilukeskus Ry:n Karting ja Motocross-radoilla jotka löytyvät Oittilantieltä. Rauhallisempaan menoon suosittelemme ilmaisia kaupunkiveneitä, jotka voit varata Suonenjoen Teboililta.

     

    Suonenjoen nykyinen kirkko on rakennettu 1865. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös Suonenjoen kotiseutumuseo. Suonenjoelta löytyy myös Kuivataipaleen museokanava. Suonenjoella on myös oma elokuvateatteri Kino Rio.

     

    Villin lännen kierroksellamme kantautuu myös havinaa countrymusiikista. Laulaja Kari Tapio oli syntyisin Suonenjoelta. Kaupungin keskustassa on hänen muistolleen pystytetty muistomerkki.

     

    Suonenjoen keskustan Kotiseutukierros sisältää viisitoista opastaulua, joissa kerrotaan Suonenjoen merkittävistä kohteista ja historiallisista tapahtumista. Kierros on näppärä aloittaa torilta, Kari Tapio -muistomerkiltä ja kiertää takaisin joen takaa viihtyisää kävelyreittiä. Uusimmat opastaulut, Alakylä ja Yläkylä, Meijeri, Pajapuisto, Rautatieasema sekä Soitunlahti, on asennettu kesällä 2020.

  • Emäpitäjä Rautalampi

    Rautalampi tunnettiin ja tunnetaan mahtavana emäpitäjänä. Tänä päivänä reilun 3100 asukkaan savolaispitäjä on niittänyt mainetta niin ratsastuslukiolla kuin alamäkiluistelullakin.

     

    Kunnassa on vahvat yrittäjäperinteet. Kahdesti se on valittu Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi paikkakunnaksi. Elinkeinorakenne on monipuolinen kattaen perinteikkäistä teknologia-alan yrityksistä maalivahdin varusteisiin, konttiravintoloihin, satulatuolien ja huonekalujen valmistamiseen saakka. Rautalampi on myös suosittu kesämökkipaikkakunta.

     

    Vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoilee retkeilijöille jylhiä ja avaria maisemia. Pinta-alaltaan viidentoista neliökilometrin suuruiseen kansallispuistoon on vuosittain käynyt tutustumassa yli 30 000 kävijää. Kansallispuisto sijaitsee Rautalammin ja Konneveden kuntien alueella. Sieltä löytyy useita erilaisia reittivaihtoehtoja mm. Kalajan kierros. Lähtöpaikka on lähellä Törmälää.

     

    Omaksi kirkkopitäjäksi Rautalampi muodostui varhain jo vuonna 1561. Tuolloin se oli pinta-alaltaan laaja käsittäen liki koko pohjoisen Keski-Suomen alueen aina Jyväskylää, Saarijärveä ja Kinnulaa myöten. Vesanto, Keitele, Pielavesi ja Tervo ovat aikoinaan myös kuuluneet emäpitäjä Rautalampeen. Ei ole siis ihme, että moni matkaa Rautalammille tutkimaan omia juuriaan. Suuri pitäjä tarvitsi kruunun virkamiehiä, niinpä kuntaan syntyi useita kartanoita. Kartanot vauhdittivat elinkeinojen kehittymistä ja samalla rikastuttivat pitäjän kulttuurielämää, mikä on edelleenkin vireää. Rautalampi tunnetaan myös ratsastuslukiostaan, jonka alaisuudessa toimii aktiivinen satulateatteri.

     

    Rautalammin retkeilyreiteillä voi tutustua luonnon lisäksi vaikkapa kulttuuriin. Joka kesä uusia näyttelyitä tarjoilee myös Rautalammin museo. Sieltä löytyy seudun mielenkiintoisesta historiasta paljon tietoa.

     

    Rautalampi on tunnettu arvokkaan vesistöreittinsä Rautalammin reitin ansiosta. Vesireitti kuuluu Kymijoen vesistöön, ja se jakaantuu Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueille ja pienesti Etelä-Savon puolelle. Nimenomaan Rautalammin reitti vaikutti siihen, että seudulle tuli jo varhain eränkävijöitä ja asutusta.
     

    Suureen seurakuntaan tarvittiin myös suuri kirkko. Rautalammin puukirkko on yksi maailman suurimmista puukirkoista ja yksi kunnan merkittävimpiä matkailunähtävyyksiä. Nykyinen kirkko on peräisin vuodelta 1844, ja sinne sisälle mahtuu istumaan 1200 sanankuulijaa. Rautalammin ortodoksinen seurakunta on sekin laaja. Seurakuntaan kuuluvat myös Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. Rautalammilla sijaitsee Pyhän Nikolaoksen kirkko.

     

    Syksyisin järjestettävillä Rautalammin pestuumarkkinoilla on liki parin vuosisadan taakse ulottuva perinne. Markkinoilla erilaisten perinteiden ylläpitämisellä on edelleen iso rooli. Siellä voi ihmetellä vanhoja ajoneuvoja ja työtapoja. Viikonloppu pitää sisällään monenlaista ohjelmaa.

     

    Runon ja laulun Rautalampi on vuosittain toistuva tapahtumaviikonloppu. Rautalampilainen kansanrunoilija Paavo Korhonen (1775 – 1840) tunnettiin nimellä Vihta-Paavo, koska asui Vihtajärven talosta. Elias Lönnrot kävi tapaamassa Korhosta runonkeruumatkoillaan vuosina 1828 ja 1831.

     

    Kunnan keskustassa kirjaston lähettyvillä sijaitsee myös Juoksuhaudantie, joka on nimetty Rautalammilla asuneen kirjailija Kari Hotakaisen kirjan mukaan. Talvikausillekin on syntynyt uusi tapahtumaperinne alamäkiluistelun ympärille. Rautalammilla kisattiin lajissa MM-osakilpailu keväällä 2020.

  • Toimintaa ja tunnetta Tervossa

    Vuonna 1922 itsenäistynyt Tervo, on villin lännen kunnista pienin ja nuorin. Asukkaita kunnassa on reilut 1500. Tervon taajama muodostui kauniin Tervonsalmen kahdelle puolen. Kolmasosa kunnan pinta-alasta onkin vettä, mikä tarkoittaa sitä, että monen on mahdollista toteuttaa haaveensa rannalla-asumisesta juuri Tervossa - sanotaan että Tervosta on vaikeampi löytää asunto ilman järvinäköalaa kuin sellaisen kanssa. Kunnasta löytyy vapaita asuntoja ja toimitiloja yrityksille. Tervo tukee kuntansa vauvaperheitä lahjakortilla sekä taaperorahalla.

     

    Tervonsalmessa kulkee Rautalammin reitin vesistö. Tervossa sijaitsee myös Suomen pisin sisävesikanava. Pituudeltaan 2100 metriä pitkä Kolun kanava on rakennettu 1890-­luvulla.Se sijaitsee Tervossa IisvesiPielavesi-reitillä Nilakan ja Koskiveden välillä. Liikenne kanavassa oli vilkkaimmillaan 1920 – 1930 -luvuilla.

     

    Äyskosken rannalla sijaitsee matkailukeskus Lohimaa sekä etätyöntekijän toivepaikka Tervon yritystalo. Tervossa on voimakkaasti satsattu matkailuelinkeinon kehittämiseen. Tervosta löytyy kauniilla paikalla sijaitseva 9-väyläinen golf-kenttä Eerikkala Golf. Golf seura tarjoaa junioreille ilmaista valmennusta ja pelioikeuden 12-vuotiaaksi saakka. Toisenlaisille kierroslukemille pääsee puolestaan Jira Karting -sisäradalla. Frisbeegolfin ystäville löytyy Savelasta 18-väyläinen rata.

     

    Tervossa toimii sekä omatoimikirjasto että verkkokirjasto. Omatoimikirjastoa voi käyttää silloin kun henkilökunta ei ole paikalla aamuseitsemästä iltakymmeneen. Tervon kirjasto kuuluu Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoon, mikä tarkoittaa muun muassa aineiston notkeaa liikkumista kirjastojen välillä. Kirjastossa toimii myös kotiseutuarkisto. Vapaan sivistystyön palveluja kunnassa tarjoaa Sisä-Savon kansalaisopisto.

     

    Tervon kirkko on valmistunut 1925 ja tyylillisesti se edustaa Suomen 1920-luvun historismia epäsymmetrisyytensä ja koristemaalaustensa kautta. Lähellä sijaitsee myös Tervon ortodoksinen rukoushuone Profeetta Elian tsasouna. Sotahistoriallinen matkailukohde löytyy Tervon Vallikankaalta. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen jäänteitä on kunnostettu matkailukohteeksi Ahvenisen ja Hirvijärven väliselle kannakselle. Pitäjän historiaa on koonnut kirjoihin ja kansiin saakka Tervo Seura. Vanhaa tervolaista esineistöä on koottu museoaittoihin.

     

    Tervolaista maaseutumaisemaa voi nousta ihastelemaan kahdesta eri näkötornista: Haapamäen ja Tervamäen näkötorneista. Haapamäen näkötorni on mäellä, jonka korkeus on 178 metriä meren pinnasta. Itse tornin korkeus on 18 metriä. Tervamäen näkötorni sijaitsee puolestaan Hautolahden kylällä.

     

    Tervosta löytyy useita mielenkiintoisia luontokohteita. Retkeilijän ja upeasta hiekkarannasta haaveilevan kannattaa suunnata kulkunsa vaikka Manginniemeen. Kalastusmatkailu ja melonta houkuttavat vesien ääreen. Taajaman lähettyviltä löytyy Pohjalammin luontopolku.

  • Vesanto

    Use a text section to describe your values, show more info, summarize a topic, or tell a story. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore.
    All Posts
    ×
    ×
    EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Asetuksen mukaan henkilörekistereitä ylläpitävien organisaatioiden on laadittava henkilörekistereilleen rekisteriselosteet. Henkilörekisterin vastuuhenkilön yhteystiedot on saatavissa henkilörekisteriselosteesta. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat asiakasrekisteritiedot ja pyytää niiden poistamista/korjaamista. Yhteystiedot löytyvät ko. selosteesta, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.savogrow.fi/savogrow/rekisteri-_ja_tietosuojaselosteet 
    ×
    EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Asetuksen mukaan henkilörekistereitä ylläpitävien organisaatioiden on laadittava henkilörekistereilleen rekisteriselosteet. Henkilörekisterin vastuuhenkilön yhteystiedot on saatavissa henkilörekisteriselosteesta. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat asiakasrekisteritiedot ja pyytää niiden poistamista/korjaamista. Yhteystiedot löytyvät ko. selosteesta, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.savogrow.fi/savogrow/rekisteri-_ja_tietosuojaselosteet